Lisää kolmiulotteista

Puun henki 2012, käsintehty paperi, akryyli ( työnimenä Ilo )

Paikattu muisto 2012, käsitehty paperi, akryyli

Muistot ja muistaminen on ollut pohdinnan alla viime vuosina. Se, kuinka objektiivista muistia ei olekaan. Muistot ja mielikuvat muuntuvat, niitä tulee paikattua tiedostamattaan. Taas pahoittelen kuvien laatua.

Knit´n´Tag Ruttopuisto- jatkoa

 Tässä neuletakkimme tämänhetkinen kunto- ilkivalta ollut aika kovaa. Takki revitty alas ja jokainen nappi onnistuttu kiskomaan irti, onneksi muuten pysynyt yhtenä kappaleena ja joku ystävällinen ommellut takin takaisin, kiitos siitä! Sen verran alkoi harmittamaan että yritän ehtiä vielä virittämään työlle uudet napit, jos ne saisivat olla paikallaan loppuun asti. Halipusut kaikesta huolimatta, toivottavasti napit päätyivät hyvään kotiin!

 Sweet Treehugger!

 Luova pompulaviritys, meidän neuleemme näkyy taaimpana taustalla.

Koivutakki vaahteralle, hieno! Tästä eivät ole saaneet onneksi kuin yhden napin revittyä irti. Pitäisi varmasti olla paljon enemmän vastaavia esillä, eivät ehkä silloin niin herättäisi aggressioita! ; )

Neuleita puille: Knit`n´Tag Ruttopuistossa 25.8.- 27.9.2012

Nuttu työn alla, koko n. 100cm x 180cm. Kiitokset Kirsille paidan raidasta ja Mandulle kärsivällisestä ripustusavusta!

Neuletakki Ruttopuiston vaahteralle nro 105, jonka oksanhaarukassa kasvaa muuten pieni pihlaja. Materiaaleina huovutetut lumppuneuleet sekä vuosikymmeniä nurkissa pyörineet langat. Aikapula pakotti tekemään suunniteltua pienemmän ja karsi yksityiskohdat harmillisesti ( oli tarkoitus kirjoa tekstiä ja kuvia, nyt jäi yksi onneton H-kirjain peittämään kaulahuivin logoa). Tarkoitus oli alun perin tehdä suuremmalla porukalla, tekijät karsiutuivat lopulta kovin vähiin niin että ripustus myöhästyi päivän, en olisi ehtinyt koota sitä siedettävän näköiseksi ja tehdä koko työn perusideaa, nappikiinnitystä, muuten. Nimeksi suunniteltiin aluksi Kontrastitakkia sillä ajatuksella että siihen tulee monen eri tekijän ehkä hyvinkin erilaisia raitakerroksia, samalla logiikalla nimeksi tulikin Harmoniatakki kun ystävän tekemä alin raita istui luultua osuvammin muihin väreihin. ; ) Värimaailmaa ei siis ole kummemmin suunniteltu vaan katsottu suunnilleen samanpaksuisia lankoja nurkista.Yläreunaan ompelin kuminauhalangan sisäpuolelle tehostamaan kiristystä kun nuo huovutetut osat eivät paljoa veny tai tartu yhtä hyvin kaarnaan kiinni. Lankanappeja tulee varmasti vielä lisää toisiin töihin, ne ovat niin söpöjä!

Hämärissä kuvattu nuttu, täytyy käydä kuvaamassa valoisammassa puistoa enemmänkin. Ripustushetkellä satoi joten emme viitsineet vielä kiertää kaikkia töitä läpi, oma suosikki oli kyllä koivunrunkoneule vaahteralle puettuna, täytyy sekin vielä kuvata. Hieman hassulta muuten tuntuu se, että kysymykseemme oksiin ripustamisesta saimme vastauksen, että työt tarkoitettu runkoon, kuitenkin useissa töissä tekstiilejä oli ripustettu oksiin. Alunperin oli idea sadoista tupsuista heilumassa tuulessa, se olisi ollut helpompi toteuttaakin jokaisen tykönään ja varmasti vähemmän aikaa vievää. Mutta hyvä näinkin, huomattavasti tyhjää parempi lopputulos!

Lisää otuksia nousee esiin

Virran viemä, 2011, kierrätyspaperi ja akryyli

Infektio, 2012, kierrätyspaperi ja akryyli

Joku ei kuulu joukkoon

Hups, laiskan kirjojan liian paksu lanka sekä neula saavat aikaan varsin rumaa jälkeä sekä kirjontakohteeseen että kirjojaan.. Isoisoäidin taikka isotädin vanha lakana kohteena ansaitsisi huomattavasti paremman kohtelun, alkuperäiset nimikointikirjailut ovat täysin eri luokkaa! Alunperin meikeillä pysyvästi tuhriintunut ( häväistys sekin!) perintölakana sai kokonaan uuden tarkoituksen, laitan lisää kuvia kun on valmis.

Aika taasen niin kortilla, harmillista kun olisi mukavampaa tehdä rauhassa ja kunnollista jälkeä. Kokemusta kirjonnasta on minimaalisesti, ihana olisi päästä harjaantumaan enemmän tähänkin taitoon!

Iittalan kirjaston Luovien Siskojen yhteisnäyttelyyn Valon juhla ja arki 2.-20.7.2012 tuli mm. nämä työt esille:

 Sukellus- syntymä 2012 akryyli, kierrätyspaperi

 Lohen nousu 2012 akvarelli, kierrätyspaperi

AurinkoKuuMaa 2012 rakennusjäte, akryyli, metallilanka

Tässä työssä oli alun perin pienet lamput metallipallojen sisällä, en vain taida sähköasentajan hommia näköjään niin hyvin että olisi saanut luotettavasti palamaan pitkäksi aikaa. Kehitellään..

Mummolassa

Toinen neulegraffiti kaveriksi

Tein toisenkin neuletakin, kiinnitys siinäkin lankanapein. Olin ajatellut tehdä samalle puulle kuin aiemminkin lisälämmikkeeksi, meni nyt mitat sen verran pieleen ettei olisi pysynyt yllä. Joten sovitettiin naapurille. Viristys taas yöhämärissä, koirat peitetehtävässä mukana. Seuraavana päivänä kuvatessa useimpiin kuviin tuli huomaamattani mukaan taustalla penkillä istuskeleva pappa joka alkoi selvästi ihmetellä kuvaamistani- sieltä puiden välistä tiirailin ja kuvailin suuntaansa, luultavasti ei hänelle asti neuleet edes näkyneet, sen verran hyvin piiloutuvat maastoon!

Puulle neuletakkia

Iltahämärissä hiipparoin pitkälle lenkille koirien kanssa, tälläinen neule kassissa. Olin aiemmin katsonut jo alustavaa paikkaa sille, keloutumassa oleva pieni puu näytti palelevaiselta, pitihän sille takki saada. Tämä on ihan eka neulegraffitini ikinä, oikeastaan lähes lapsekkaan hellyyttävä kun on niin karmaisevat iki-ikivanhat jämälankayhdistelmät ja alkeellista jälkeä koko toteutus. Orgaaninen olemus passaa kuitenkin siedettävästi puun runkoon.

Kiinnitys langasta tehdyillä napeilla, en halunnut keskellä lähiöasutusta käyttää paljoa aikaa kiinnitykseen. Täytyy koettaa tehdä kavereille kans, toivottavasti tämä pysyy paikallaan siiheksi, laitoin nimittäin aika matalalle. Ehkä yöllä pitää mennä tikkaiden kanssa nostamaan ylemmäs.. taas kuvat hämäriä kun ei malttanut odottaa huomiseen ja parempaa valaistusta.

Antaa kaikkien kukkien kukkia

Vihanneslokeron perukoille unohtunut valkokaali oli alkanut hieman kasvamaan, mistä sekin siellä pimeydessä tiesi kevään koittaneen? Elämänhalu on kova.

Nostin kaalin tiskipöydän reunalle ja muuta touhutessa se unohtui siihen hetkeksi, pieni alku vihertyi heti. Se oli niin hellyttävä, ettei millään raaskinut kompostiroskiin laittaa, saa sen sijaan nyt ilahduttaa kevätkukkana. Tässä kasvanut pari päivää jo. Ajattelin huvikseni kokeilla laittaa parvekeruukkuun yrttien ym. sekaan, josko saataisiin syksyllä omaa kaalisatoa.

On muuten hauska paketti, kukka ja ruukku samassa! ; )

Huopakissa ja -koira

Piskuinen kissa syntyi pienelle tytölle, tekoajan rajallisuuden takia oli turvallisinta tehdä siitä kerällä oleva, kapoisia raajoja kun saa tikuttaa aina pitkään.

Pienen miehen koira, mallina hivenen käytetty akitaa. Hauva kohtasi ilkivaltaa elämänsä alkutaipaleella, ihan oikinen koira ehti syödä ekan hännän.. Taitaa olla vielä lampaan hajua jäljellä värjäämättömissä villoissa.

Tuoleille paitaa

Mattoja vanhoista t-paidoista on syntynyt riittämiin vähäksi aikaa, nyt keksin perheen kauhuksi alkaa verhoilemaan vuosien varrella lasten ja koirien jäljiltä nuhjaantuneita nojatuoleja uusiksi. Istuinosa on aikas kirjava ainakin tässä, täytyy koettaa löytää hieman hillitympiä sävyjä käsi- ja selkänojiin. Jälki on muutenkin aika rosoista eri paksuisia vaatteita käytettäessä, yritän käyttää myös koko vaatteen resoreita myöten, avaruudellinen hahmotuskyky kohentunee kun koettaa saada vaatteen leikattua yhdeksi pitkäksi kuteeksi.
Trikoovaatteet ovat sitä tasoa ettei niitä voi enää kierrättää vaatteena, tahroja, reikiä tai muuten totaalisen kulahtaneita. T- ja yöpaitoja, lasten sukkahousuja ym. Omat ja ystävien rätit ovat toistaiseksi riittäneet, rättilahjoituksia otetaan edelleen vastaan! ; )
Kuvista näkee, että metallisena ostamani ( ja sellaisena myyty) muovinen virkkuukoukku on napsahtanut poikki virkatessa, se on jo kolmas katkennut. Pätkällä pärjää kyllä jonkun aikaa, ottaa sormivoimia enemmän kun joutuu puristamaan niin tiukasti. Täytyy etsiskellä kestävämpää koukkua edelleen!

Mahdollisesti keskeneräistä

Ikääntyvä- elämän jälkiä 2012


Las Rutas- elämän jälkiä 2012


Kauan työn alla roikkuneita, jotenkin jumahtaneita töitä. Sain vähän eteenpäin taas, saa nähdä muuttuvatko vielä kun aikansa niitä katselee. Joskus käy niinkin että silmä tottuu keskeneräiseltä tuntuneeseen työhön niin että siitä tuleekin sitten pelkällä tuijottelulla valmis..

Vanhasta ja väsyneestä uutta

Viime aikoina olen huovuttanut vanhoja, parittomia tai muuten käytöstä poistuneita lapasia ja sormikkaita ja tehnyt niistä kukkaroita.
Toteutus ontuu vielä, täytyy löytää paremmat pihdit joilla metalliosat saa siistimmin kiinni, ilman kuhmuroita. Sormiosat ovat huopuneet sopivasti kiinni jolloin niistä ei joudu kaivelemaan pienimpiä kolikoita. Lapasiin on vielä hakusessa sopivan kokoiset nipsuosat.
Huovutettu on myös vanhoja väsähtäneitä neuleita ja kaulahuiveja, täytyy niistä kehitellä jotakin hauskaa myös.
Vastaanotetaan ja uusi koti ja käyttötarkoitus luvataan siis kulahtaneiden t-paitojen ja muiden tekstiilien lisäksi myös neuleille ja parinsa hukanneille raajanlämmittimille! ; )

Kevään piskuinen ihme

Noin 15 v. sitten napsaisin pari oksaa mukaani työpaikalta kasvista, joka on poikinut jo monesti. Enpä tiennyt sen kukkivan ennen kuin sisko otti siitä oksan ja sai tietenkin muutamassa kuukaudessa täyteen kukkia.. Oman kukan kanssa olin jo lopettanut yrittämisen. Tässä siis kevään ensi kukka, sopivasti pääsiäiskeltainen, eikä siinä vielä kaikki, yksi nuppukin löytyy!

Muistin perään taannoisella junamatkalla ylellisesti yksin koko vaunuosastolla hetken aikaa matkustaessa raapustamani:


Kasvua
mutta pitäisikö olla suunta selvillä
kuten kasvi tietää:
kohti valoa

Kolmiulotteista

Muotopuoli 2012




Painajaista pelottaa 2011


Aloin tehdä itse paperia, ystävä ystävällisesti lainasi kehikkoa- pian alkoi paperista nousta esille kolmiulotteisia otuksia. Mistä mielen syövereistä ja komeroista pulpahtelevatkaan, tervetuloa vaan!

Akvarelleja

Korppi 2012
Nuppu 2011
Jotakin uutta 2011

Viimeisimpiä maalauksiani olen tehnyt paljolti akvarelleina, tähän asti paljon käyttämäni akryylivärit eivät innosta samalla tavalla enää. Kiinnostusta olisi lähteä kokeilemaan erilaisia luonnonpigmenttejä ja aiemmin tekemieni parin luonnonvärikokeilun jatkaminen. Luonnonmateriaalit yhdistettynä luonnonväreihin, nam!

Lisää neulahuovutusta

Neulahuovutuksella syntyy eläimiä lapsille ja aikuisille

Talven ja lumen keskelle kaipaa pieniä väripilkkuja, ilon antajia. Muistutuksena vuodenaikojen kierrosta, siitä että kevät ja kesä palaavat valon ja lämmön myötä! Materiaaleina nurkissa vuosia pyörineet huovutusvillat ja langat, täytteenä kierrätysmuovisilppu ( jotteivat kerää liikaa painoa vesikelillä ; ) ), tekotapa neulahuovutus.